Joka sunnuntai piti kattoa lähtölistat, juokseeko Nasse

Täällä Oulussakin saimme onneksi usein ihailla Nassea ja Tommi Kylliäistä.  Viimeiset pari vuotta ennen Nassen lopetettua raviuransa, ihan kuumeisesti mietti missä vielä voisi nähdä Nassen ja kuvata sitä, harmaata hurmuria.  Kuopion kuninkuusraveissa oli helteisen kaunis pilvetön päivä kun Nasse saapui radalle.  Aidan vieressä huusimme "Nasse, Nasse".  Se oli yksi niistä suurista hevosista, joka tuntui vaistoavan yleisön ihailun ja kannustukset.  Muistan myös hyvin erään helmikuisen ravipäivän kun lunta satoi sakeasti.  Sieltä Nasse tuli takarivistöistä kuin tuulispää voittoon.  Nassen perhe on myös tehnyt vaikutuksen. Ilman Nassea en ehkä olisi koskaan niin menettänyt sydäntäni raviurheilulle.  Minulla on nyt kimppahevonen, joka tuo elämyksiä.  Mutta silti Nassella on erityinen paikka sydämessäni.  Kiitos harmaa herra ja Kauhasen perhe!